Ilman satulaa vuorenvalloitusta

Alussa ei oikein meinannut sujua mikään....

 

Tää tallireissu on siis jostain maaliskuun puolestavälistä, ja joo kyllä, nyt on jo huhtikuun alku... Mutta siis tehtiin kentällä noin tunnin treeni, johon kuului avotaivutuksia, ympyrällä ratsastamista ulospäin taivuttaen ja kiipeiltiin myös kentän lumikasassa, kun veikka sinne erityisesti koko ajan oli kiipeämässä :D 9 kuva kertoo siitä, mikä raivostuttaa mua oikeestaan tällä hetkellä eniten. Eli veikka on huomannut saavansa kiitosta siitä, kun laskee päänsä alas ja tästä on näköjään kehittynyt tapa laskea pää liian alas ja selkä ja takajalat ei siltikään toimi yhtä hyvin kuin peräänannossa pitäisi. Kahdessa seuraavassa kuvassa se astuu hienosti ristiin etujaloilla niinku pyysin ja ei oo liian paljon pää alhaalla, saa koko ajan vahtia, ettei siitä tuu paha tapa, josta ei sitte pääse myöhemmin eroon :s Hilsu kulki kivasti niinku nykyään yleensä, vaikka vauhtia silläkin taas oli. Loppukuustakin kävin toki tallilla, niistä ei vain oikein mitään kuvia ole, eikä mitään erikoista tehtykään. Pari kertaa maastoiltiin ja kentällä mentiin, mut toi kuvissa oleva lumi oli sulanu muutamassa päivässä räntä-hiekka-muta-sohjoksi eli käynnissä vaan harjoiteltiin.