26.2: Vilman kanssa päästiin tallille aamupäivällä muutaman tunnin yöunien jälkeen. Olo ei ollu mitenkään kauheen vahva, mut se kaikki lumen kirkkaus ja muutenkin kirkas ilma avas kyl silmät ja oli muuten ihan unelma ilma maastoilla, mut tuuli haittas pikkasen. Haettiin Tintti sisälle ja katottiin ku pojilla oli taas hauskaa tarhassa.. Saatiin ne sitten pienen taistelun ja pomottamisen jälkeen kunnialla sisälle. Ajatuksemme oli lähteä supermaastolle, joka mun ja vilman kielelllä siis tarkoittaa pitkää maastolenkkii joka sisältää ravailua ja laukkapätkiä! Alku oli semmosta sähellystä et mielessä kävi, et heitetään vaan joku pikku käynti lenkki ja mennään kentälle ravailemaan, mut alkusähläyksien jälkeen pojat osottautu oikein herrasmiehiksi! Vaikka raviylämäestä tulikin laukkaylämäki ja vaikka alussa ravi oli kovaa, hetken höntsäiltyämme Hilsu näytti taas aivan uuden puolen itsestään! Vilma sai sen ravaamaan niin unelmaravia että jopa Veikka joutui ravaamaan hitaasti! Ravailtiin oikein pitkiä pätkiä ihan rauhallisellla tempolla, Hilsu näytti unelmalta istua harkkaravissa tai keventää, enpä ole ennen tuollaista ravia nähnyt tolta suokilta! Ei oo ees kentällä onnistuttu saamaan tollasta ihmeravia, ja nyt se sitten pamautti tollasen yllätyksen ja vielä maastossa.. Vilma jopa antoi pidempää ohjaa ja poika venytti kaulaansa ja laski päätään ja hidas tempo säilyi. Lenkki oli joku tunnin mittanen, tultiin kaikki neljä hikeen ja palattiin erittäin tyytyväisenä tallille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti